Raportti:
🇳🇪🇷🇺 Nigerin sotilasjuntta pyytää apua Venäläiseltä Wagner-ryhmältä, kun uhkaava mahdollinen sotilaallinen väliintulo lähestyy Länsi-Afrikkalaisen alueellisen lohkon (ECOWAS) asettamaa määräaikaa vapauttaa maan syrjäytetty presidentti tai kohdata mahdollinen sotilaallinen väliintulo, kertoo analyytikko. Pyyntö tehtiin vallankaappauksen johtajan, kenraali Salifou Modyn vieraillessa naapurimaassa Malissa, jossa hän otti yhteyttä Wagner-ryhmän edustajaan, kertoi toimittaja ja vanhempi tutkija Wassim Nasr Soufan Center -keskuksesta The Associated Pressille. Hän kertoi kolmen malilaisen lähteen ja ranskalaisen diplomaatin vahvistaneen tapaamisen, josta ensimmäisenä raportoi France 24. "He tarvitsevat (Wagnerin), koska ryhmästä tulee heidän takuunsa pysyäkseen vallassa," hän sanoi ja lisäsi, että ryhmä harkitsee pyyntöä. Länsimainen sotilasviranomainen, joka puhui nimettömänä, koska hänellä ei ollut valtuuksia kommentoida, kertoi AP:lle myös kuulleensa raportteja, että sotilasjuntta pyysi apua Wagnerilta Malissa. Nigerin sotilasjuntalla on sunnuntaihin mennessä aikaa vapauttaa ja palauttaa demokraattisesti valittu presidentti Mohamed Bazoum, jonka hän itse kuvailee panttivangiksi, Länsi-Afrikkalaisen alueellisen lohkon (ECOWAS) asettamasta määräajasta. ECOWASin jäsenvaltioiden puolustuspäälliköt vahvistivat väliintulosuunnitelman perjantaina ja kehottivat sotilaita valmistautumaan resursseihin, kun torstaina Nigieriin lähetetty sovittelutiimi ei saanut lupaa päästä pääkaupunkiin tai tavata juntan johtajaa kenraali Abdourahmane Tchiania. Lauantaina Nigerian senaatti neuvoi maan presidenttiä, nykyistä ECOWASin puheenjohtajaa, tutkimaan muita vaihtoehtoja voimankäytön ulkopuolella demokratian palauttamiseksi Nigeriin, huomauttaen "olemassa olevasta ystävällisestä suhteesta nigerilaisten ja nigerialaisten välillä." Lainsäädäntöelin oli keskustellut presidentin pyynnöstä tiedottaessaan heitä ECOWASin päätöksistä ja Nigerian osallistumisesta, kuten laki vaatii. ECOWASin lopulliset päätökset tehdään kuitenkin jäsenmaiden yhteisymmärryksellä. Modyn vierailun jälkeen Malissa, sympaattisen sotilasjuntan hallitsemassa maassa, Mody varoitti sotilaallista väliintuloa vastaan, vannoen, että Niger ei tekisi mitä tahansa välttääkseen "uuden Libyan", kertoi Nigierin valtion televisio perjantaina. Nigeriaa on pidetty Lännen viimeisenä luotettavana terrorismintorjuntakumppanina alueella, jossa vallankaappaukset ovat olleet yleisiä viime vuosina. Sotilasjuntat ovat hylänneet entisen siirtomaaisäntänsä Ranskan ja kääntyneet Venäjän puoleen. Wagner toimii useissa Afrikan maissa, mukaan lukien Mali, jossa ihmisoikeusryhmät ovat syyttäneet sen joukkoja tappavista väärinkäytöksistä. Ei ole mahdollista sanoa, että Venäjä olisi suoraan mukana Nigerin vallankaappauksessa, mutta "selvästi Venäjällä on opportunistinen asenne, joka pyrkii tukemaan destabilointipyrkimyksiä missä tahansa niitä löytääkin," Ranskan ulkoasiainministeriön edustaja Anne-Claire Legendre kertoi broadcaster BFM:lle perjantaina. Päivät Nigierin sotilasjuntan vallattua vallan, asukkaat liehuivat Venäjän lippuja kaduilla. Edustaja kuvasi Wagneria "kaaoksen reseptiksi." Jotkut asukkaat hylkäsivät juntan lähestymistavan. "Kaikki on huijausta," sanoi Amad Hassane Boubacar, joka opettaa Niameyn yliopistossa. "He vastustavat ulkomaista puuttumista perustuslaillisen järjestyksen ja laillisuuden palauttamiseksi. Mutta päinvastoin, he ovat valmiita tekemään sopimuksen Wagnerin ja Venäjän kanssa perustuslaillisen järjestyksen heikentämiseksi... He ovat valmiita antamaan maan mennä liekkeihin voidakseen pitää asemansa laittomasti." Lauantaina Ranskan ulkoasiainministeri Catherine Colonna sanoi alueellisen voiman uhkan olevan uskottava ja varoitti vallankaappauksen tekijöitä ottamaan sen vakavasti. "Vallankaappaukset eivät enää ole sopivia... On aika lopettaa se," hän sanoi. Ministeriö sanoi Ranskan tukevan ECOWASin ponnisteluja "päättäväisesti" ja vaativan, että Bazoum ja kaikki hänen hallituksensa jäsenet vapautetaan. Mutta Algeria, joka rajoittuu pohjoisessa Nigeriin, kertoi toiselle ECOWASin delegaatiolle vieraillessaan vastustavansa sotilaallista väliintuloa, vaikka se haluaakin paluun perustuslailliseen järjestykseen. Nigerin sotilasjohtajat ovat seuranneet Malin ja naapurimaan Burkina Fason pelikirjaa, jotka ovat myös sotilasjuntan hallitsemia, mutta he liikkuvat nopeammin vallan vahvistamiseksi, Nasr sanoi: "(Tchiani) valitsi polkunsa, joten hän tekee sen täysillä tuhlaamatta aikaa, koska kansainvälinen mobilisaatio on käynnissä." Kysymys on, miten kansainvälinen yhteisö reagoi, jos Wagner tulee mukaan, hän sanoi. Kun Wagner saapui Maliin vuoden 2021 lopussa, Ranskan sotilas karkotettiin pian sen jälkeen vuosien yhteistyön jälkeen. Wagner julistettiin myöhemmin terroristijärjestöksi Yhdysvalloissa, ja kansainväliset kumppanit saattavat nyt reagoida voimakkaammin, Nasr sanoi. Ja paljon enemmän on pelissä Nigerissä, jossa Yhdysvallat ja muut kumppanit ovat sijoittaneet satoja miljoonia dollareita sotilasapua torjuakseen alueen kasvavaa jihadiuhkaa. Ranska on 1 500 sotilaalla Nigerissä, vaikka vallankaappauksen tekijät sanovatkin katkaisseensa turvallisuussopimukset Pariisin kanssa. Yhdysvalloilla on 1 100 sotilasta maassa. On epäselvää, millainen alueellinen väliintulo olisi, milloin se alkaisi tai saako se tukea Länsi-maiden voimilta. Nigerin sotilasjuntta on kehottanut väestöä varomaan vakoilijoita, ja itsejärjestäytyneet puolustusryhmät ovat liikkuneet öisin valvoen autoja ja partioimassa pääkaupungissa. "Jos juntta kaivaisi kantapäänsä ja yhdistäisi kansan lipun ympärille - mahdollisesti jopa aseistaen siviilimilitsioita - väliintulo voisi muuttua monipuoliseksi vastavallankumousoperaatioksi, johon ECOWAS ei olisi val mistautunut käsittelemään," Hudson Institute -konservatiivisen ajatushautomon raportti sanoi. Vaikka osa Nigierista varautuu taisteluun, toiset yrittävät selviytyä ECOWASin asettamista matka- ja taloussanktioista. Maan rajat ECOWAS-maiden kanssa on suljettu sekä maa- että ilmaliikenteessä, ja kaupalliset ja taloudelliset tapahtumat on keskeytetty. Asukkaat sanoivat tavaroiden hinnan nousevan ja käteisen saatavuuden olevan rajallista. "Olemme syvästi huolissamme näiden sanktioiden seurauksista, erityisesti niiden vaikutuksista välttämättömien elintarviketuotteiden, lääkkeiden, lääkintälaitteiden, öljytuotteiden ja sähkön saatavuuteen," sanoi Nigierin ihmisoikeuksien puolustusyhdistyksen presidentti Sita Adamou.
Kuva: